- Sydänsairauden diagnoosi ei kerro paljoakaan työkyvystä.
- Suorituskykyä arvioidaan rasituskokeella.
- Työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi rasituskokeesta saadaan luotettavaa tietoa vasta sitten, kun kaikki mahdollinen on tehty sydänsairauden hoitamiseksi ja kuntouttamiseksi.
- Rasituskokeessa yli 7 MET:n (metabolinen ekvivalentti) suorituskyvyllä pystytään raskaisiinkin työsuorituksiin (Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen; Raimo Kettunen 6/2014).
- Nykyaikainen työ on harvoin raskasta ja sen takia monen potilaan fyysinen kunto voi olla huono jo ennen sydänsairautta.
- Dilatoivaa ja hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavilla taudin alku on usein dramaattinen, mutta hoidon myötä tilanne tavallisesti korjaantuu.
- Työkyvyn arvioiminen on yksilöllistä, ja muiden tekijöiden kuten iän, ammatin ja koulutuksen merkitys on suuri.
- Ne, jotka olivat jo ennen sairastumista huonossa kunnossa, hyötyvät kuntoutuksesta eniten.
- Mahdollisuutena ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus.
- Työterveyslääkärit ovat työkyvyn arvioinnin ammattilaisia.
- Alkuvaiheessa sairasloma kirjoitetaan osastolta lähtiessä ja vajaatoiminta-pkl:lla käydessä sitä jatketaan tarpeen mukaan.
- Sydämen vajaatoiminnan taustalla oleva perussairaus (syy) ja sen hoito osaltaan vaikuttaa sairasloman pituuteen, mutta vaikean vajaatoiminta-jakson jälkeen toipuminen voi kestää kuukausia, jopa vuoden, ennen kuin potilas on työkykyinen.
- Pitkittyvän sairasloman ( yli 2kk) kohdalla myös työterveyshuolto arvioi työkykyä yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa.
- Erikoissairaanhoidon kuntoutuspoliklinikan konsultaatio tarvittaessa.