Erikoissairaanhoidon tutkimukset

  • Hyvä sepelvaltimotaudin poissulkeva tutkimus silloin, kun ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys on pieni tai korkeintaan kohtalainen.
  • Tarkka arvio sydämen anatomiasta, mutta kudoserottelukyky on magneettikuvausta huonompi.
  • Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvio.
  • Tulisi tehdä useimmille potilaille vajaatoiminnan etiologian selvittelynä, jos potilaalla valtimotaudin riskitekijöitä
    – matalan ennakkotodennäköisyyden potilaille sepelvaltimoiden CT.
  • Samalla voidaan tehdä vasemman kammion varjoaineruiskutus (LV-kine) ja mitata vasemman kammion täyttöpaine (vasemman kammion paine loppudiastolessa).
  • Angiografia on ionisoivaa säteilyä käyttävä tutkimus.
  • Sydänlihasperfuusion arvio erityisesti, kun halutaan arvioida sydänlihaksen elinkelpoisuutta (viabiliteetti).
  • Sydämen pumppaustoiminnan arvio.
  • Sydäninfarktin sairastaneen tai jo invasiivisessa toimenpiteessä olleen edelleen oireilevan potilaan iskemian selvittely.
  • Kohonneen keuhkoverenpaineen syyn selvittäminen.
  • Sydämen oikean puolen vajaatoiminnan tutkiminen.
  • Epäily restriktiivisestä kardiomyopatiasta tai perikardiumin konstriktiosta.
  • Keuhkovaltimopaineen ja keuhkovastuksen määrittäminen harkittaessa sydämen siirtoa.
  • 18F-FDG-merkkiainetutkimus on sensitiivinen tulehduksellisten sydänsairauksien, kuten sarkoidoosin diagnostiikassa. Saadaan tehtyä Satasairaalassa, vaatii tarkan dieetin. Potilaan paino on oleellisen tärkeä tieto sekä tutkimuspäivän potilaiden järjestelyissä että merkkiaineen tilauksessa. Tutkimukset lausutaan TYKS:n PET-keskuksessa. Lausuva lääkäri ei näe SATSHP LifeCarea, joten lähetetekstissä tulee olla oleelliset tiedot potilaasta (tutkimukseen liittyen).
  • Radiovesiperfuusio on kultainen standardi sydänlihasperfuusion tutkimisessa. Tutkimus tilataan TYKS:stä.
  • Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvioinnissa magneettitutkimusta pidetään kultaisena standardina.
  • Vaihtoehtoinen menetelmä, jos ultraäänitutkimus jää puutteellisen näkyvyyden vuoksi vaillinaiseksi.
  • Oikean kammion toiminnan arviointi ja mahdollisen oikovirtauksen määritys.
  • Kuvantamismenetelmistä paras kyky karakterisoida sydänlihasta.
  • Soveltuu hyvin vajaatoiminnan etiologian selvittelyyn tilanteessa, jossa ahtauttava sepelvaltimotauti on poissuljettu tai epätodennäköinen:
    • akuutti tai krooninen myokardiitti
    • tulehduksellinen sydänlihassairaus, kuten sydänsarkoidoosi tai jättisolumyokardiitti
    • kertymäsairaus, kuten amyloidoosi
    • hypertrofinen sydänlihassairaus.
  • Tutkimus tilataan ja tehdään TYKS:ssä.
  • Kun epäillään spesifistä tautia, jonka hoitopäätös perustuu histologiseen löydökseen.
  • Biopsioiden osuvuus on tulehduksellisissa sydänsairauksissa rajoittunut taudin läiskittäisyyden takia.
  • Sydänsarkoidoosiepäilyssä torakoskooppiset imusolmukebiopsiat ovat ensisijaisia (PET-kuvauksessa positiivisia imusolmukkeita).
  • Tulehdukselliseen sydänsairauteen sopiva kuvantamislöydös (PET/MRI) sekä
    • nopeasti vaikeutuva kliininen vajaatoiminta
    • AV-johtumishäiriöt
    • vaikeat kammioarytmiat.
  • Infiltratiivisessa sydämen vajaatoiminnassa biopsia useimmiten varmistaa diagnoosin (mm. amyloidoosi, hemokromatoosi, Fabryn tauti).
  • Sydänlihasbiopsiat otetaan vajaatoimintapotilailta yleensä oikeasta kammiosta.
  • Sydänlihasbiopsiaan liittyy vakavien komplikaatioiden mahdollisuus.