Tahdistinhoito

Tahdistimeen liittyvästä ongelmasta otetaan yhteys Satasairaalan tahdistinpoliklinikalle.

  • Satasairaalan tahdistinpoliklinikka ma-pe klo 8-15, puh. 044 7076656.
  • Tavanomaiset hidaslyöntisyyden tahdistinhoidon indikaatiot ovat samat riippumatta siitä, onko taustalla sydämen vajaatoimintaa vai ei.
  • Sairaan sinussolmukkeen oireyhtymässä tahdistinhoidolla ei ole osoitettu voitavan parantaa elinajan ennustetta, joten tahdistinhoidon indikaatio on aina oireinen hidaslyöntisyys.
  • 2. (Mobitz 2) ja 3. asteen eteiskammiosolmukkeen katkoksessa tahdistinhoidolla on ennustetta parantavaa vaikutusta, joten niissä tahdistinhoito on aiheellinen myös oireettomilla potilailla.
  • 1. asteen ja Wenckebach-tyyppisen 2. asteen AV-katkos eivät ensisijaisesti vaadi tahdistinhoitoa.
  • VVI- eli kammiotahdistin (yksijohtoinen) kroonisessa eteisvärinässä oleville potilaille; fysiologinen DDD/DDI- tahdistin (kaksijohtoinen) kaikille muille.
  • Jos kyseessä on kroonisesti sairas ja iäkäs vuodepotilas, jolla on voimassa lääketieteellisesti perusteltu DNR-päätös, tahdistinhoitoon ei lähtökohtaisesti tule edetä.
  • Potilaalle asennetaan rytmihäiriötahdistin, jos hänellä on ollut vakava, henkeä uhkaava kammioperäinen rytmihäiriö tai hänellä on sellaiseen korkea riski perussairautensa perusteella (esim. Infarktiarpi sairastetun sydäninfarktin pohjalta), eikä taustalla ole ohimenevää altistavaa syytä (esim. elektrolyyttihäiriö tai akuutti sydäninfarkti).
  • Rytmihäiriötahdistin toimii myös tavanomaisena tahdistimena samalla tavoin kuin tavallinenkin tahdistin (VVI tai DDD).
  • Rytmihäiriötahdistin todetessaan vakavan rytmihäiriön antaa terapiaiskun, joka palauttaa potilaan aikaisemman rytmin.
  • Sydämen vajaatoimintapotilaista tulisi pyrkiä tunnistamaan ne, jotka ovat sairautensa vuoksi suurentuneessa äkkikuolemavaarassa, ja jotka tämän vuoksi voisivat hyötyä rytmihäiriötahdistimen tuomasta suojasta (LVEF < 35%).
  • On huomattava, että rytmihäiriötahdistimen asennuksen jälkeen ajoterveysvaatimukset luokassa 2 eivät enää täyty (asentava yksikkö laatii poliisiviranomaiselle tästä ilmoituksen).
  • Vajaatoimintatahdistin toimii tavanomaisena tahdistimena samalla tavoin kuin tavallinenkin tahdistin (VVI tai DDD). Vajaatoimintatahdistimen erikoisuus on sen kyky tahdistaa sydämen kammioita samanaikaisesti perinteisen oikean kammion lisäksi vasemman kammion seinämän alueelta, jolloin tahdistettu QRS saadaan mahdollisimman kapeaksi ja vasemman kammion supistelu synkroniseksi.
  • Vajaatoimintatahdistin voi toimia myös rytmihäiriötahdistimena, jolloin sen koodi kirjoitetaan CRT-D. Mikäli kyseessä on vajaatoimintatahdistin ilman defibrilloivaa ominaisuutta, sen koodi kirjoitetaan CRT-P.
  • Sydämen vajaatoimintatahdistimen asennusta tulee harkita, jos vajaatoimintapotilaalla on maksimaalisesta siedetystä vajaatoimintalääkityksestä huolimatta NYHA 2-4 oireet, LVEF < 35% ja
    • vasen haarakatkos (LBBB) > 130 ms tai
    • tahdistinpotilailla > 40% kammiotahdistusta.
  • Myös jotkut niistä potilaista, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit, mutta leventynyt QRS ei morfologialtaan täytä LBBB:n kriteereitä, voivat hyötyä biventrikulaarisesta tahdistuksesta.
    • Hyvin leveä QRS (IVCD) ja merkittävä vasemman kammion dyssynkronia UÄ-tutkimuksessa.
  • Edellä mainituilla potilailla vajaatoimintatahdistin voi parantaa sekä ennustetta että oireita ja vähentää sairaalahoitojaksoja.
    • Paras hyöty saadaan sinusrytmissä olevilla potilailla.
    • Myös kroonisessa eteisvärinässä olevat potilaat voivat hyötyä tahdistimesta, mutta vaativat usein AV-solmukkeen ablaation riittävän biventrikulaarisen tahdistuksen aikaan saamiseksi.
  • Jos laite antaa epäadekvaatteja iskuja laita sen päälle magneetti (löytyy päivystyksestä tai Sydänkeskuksesta) ja soita hätätyökardiologille.
  • Jos laite antaa adekvaatteja iskuja.
    • Aloita amiodaroni-infuusio.
    • Korjaa mahdolliset elekrolyyttihäiriöt.
    • Soita hätätyökardiologille laitteen säätämiseksi.
    • Jos iskut aiheuttavat inhimilllistä kärsimystä, potilas on nukutettava.
    • Arkena on konsultoitava YO-sairaalan ELFYS-kardiologia kiireellisestä ablaatiohoidosta.

Tahdistinkontrollit

  • Tapahtuvat Satasairaalan Sydänyksikön poliklinikalla.
  • Kutsu tahdistinkontrolliin lähetetään potilaalle kotiin lääkärin määräämän tarkistusvälin mukaan.
  • Perustahdistimissa tarkistusväli voi olla jopa 4 vuotta, erikoistahdistimisissa tarkistusväli on 6 kk – 12 kk.
  • Tahdistimen tarkistusväliin voi vaikuttaa mahdollinen tahdistinhoitoon liitetty etäseuranta.
  • Lähes kaikki rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistimet ovat etäseurannassa Sydänyksikön poliklinikalla.

Lue lisää:

Sydäntahdistimen asennus ja vaihto

Tahdistin potilaan haavahoito-ohje